JALKAPALLON SUURIMPIA MYSTEEREJÄ

MULLISTUKSIA JA VALLANKUMOUKSIA

Maailma muuttuu ja jalkapallo sen mukana. Laji on muuttunut globaaliksi näyttämöksi ja vallan välineeksi, mikä on tuonut lajin pariin tukuittain rahaa. Samalla seurojen analytiikkaan ja tutkimukseen käyttämien resurssien kasvu on vauhdittanut lajin pysymistä kehityksen aallonharjalla.

Jalkapallon kokemista mullistuksista yksi merkittävimmistä oli lajin kaupallistaminen 1990-luvun alussa, jota vain vauhdittivat Yhdysvalloissa vuonna 1994 järjestetyt MM-kisat. Kaupallistuminen ei rajoittunut perinteiseen paita- ja laitasponsorointiin, vaan esimerkiksi tuuletuksia ohjattiin tekemään Coca-Cola-mainosten eteen.

Toinen heti perään eurooppalaista jalkapalloa mullistanut päätös tuli Euroopan unionin tuomioistuimelta vuonna 1995. Bosman-sääntönä tunnettu tapaus antoi pelaajille vapauden siirtyä seurasta toiseen ilman siirtokorvausta sopimuksen päätyttyä. Neuvotteluvallasta leijonanosa siirtyi pelaajille ja myöhemmin agenteille, minkä myötä palkat ampaisivat nousuun.

Datavallankumouksen vallankumouksen voi katsoa alkaneen 2000-luvun loppupuolella ja olevan käynnissä edelleen. Rasituksen seuraamisesta, pelitapahtumien datapohjaisesta pilkkomisesta ja pelin lainalaisuuksien oppimisesta on tullut osa seurojen jokapäiväistä toimintaa. Veikkausliigaa seuraavat muistavat, kun kymmenisen vuotta sitten VPS:n silloinen päävalmentaja Petri Vuorinen ajoi vahvasti xG:hen pohjautunutta pelitapaa sisään. Ihastuneet nauttivat näyttäviä pelejä hyville maalipaikoille luoneesta pelitavasta, kun taas vihastuneet turhautuivat jatkuvaan hieromiseen ja ennalta-arvattavuuteen hyvien maalintekosektoreiden ulkopuolella. Vuorinen oli rohkea edelläkävijä, joka teki kokeilut ja virheet muiden puolesta.

JOHTOON SIIRTYMISEN MYSTEERI

HJK lähti jättisuosikkina viime sunnuntain kotiotteluun siipirikkoista TPS:ää vastaan. HJK siirtyikin 16. minuutilla 1-0-johtoon ja oli pelin päällä. Ottelu päättyi näihin lukemiin.

Pelin jälkeisessä englanniksi pidetyssä haastattelussa HJK:n päävalmentaja Joonas Rantanen kommentoi seuraavasti: "There were moments that we had to defend. Obviously when you are leading that happens." Nyt aletaan päästä asian ytimeen.

Oletetaan kahden tasavahvan joukkueen kohtaavan neutraalilla kentällä. Ottelun lopputulos vastaa kolikonheittoa. Lähtökohdat ovat 50-50. Nimellisen kotijoukkueen siirtyessä 1-0-johtoon joukkueet ovat muuttumattomat, pelaajat ovat suunnilleen yhtä rasittuneita ja kenttä on edelleen neutraali. Vain kellossa on vähemmän aikaa. Ottelun voimasuhteiden voisi odottaa olevan jäljellä olevan ottelun osalta edelleen 50-50, eikö? Ottelussa on syntynyt yksi satunnainen maali, mutta oikeastaan mikään muu ei ole muuttunut.

Sitten korvat hörölle. Ottelun voimasuhteet kallistuvat jäljellä olevan ottelun osalta vierasjoukkueelle ja vieläpä merkittävästi. Jos sanon 50-50 voimasuhteiden muuttuvan keskimäärin lukemiksi 44-56, olen lähellä totuutta. Miksi näin tapahtuu? Miksi huippuvalmentajat viittaavat huomaamattaan ilmiöön kuin väistämättömään luonnonlakiin, kun juuri heidän täytyisi siihen puuttua.

Veikkausliigajoukkueet käyttävät merkittäviä resursseja pelaajista olosuhteisiin kilpailuetua hankkiakseen, mutta menettävät sitä vanhalla tavalla tekemisen vuoksi aina ottelussa johtoon mennessään.

KILPAILUETUA VAPAASTI NOUKITTAVAKSI

Valmentajapioneeri Gian Piero Gasperini teki Atalantassa vuosina 2016-2025 työtä, jota tultiin seuraamaan ympäri maailmaa, kun jokainen halusi palansa seuran toimintamalleista. Gasperinin joukkueelle luoma selkeä ja rohkea pelitapa synnytti joukkueen, joka osasi ja uskalsi pelata omaa peliään tilanteesta riippumatta. Atalanta kärsi muita vähemmän johtoon siirtymisen aiheuttamasta pelin tason laskusta.

Tulevaisuudessa nykyistä tapaa pelata, jossa johtoasemaa suojellaan vetäytyen ja vastustajalle aloitetta antaen, tullaan kummastelemaan. Jos tämä olisi joukkueelle paras tapa pelata, tulisi sen toteuttaa sitä läpi ottelun, eikä vasta johtoon siirryttyään.

Seurojen tulisi seurata ja mitata pelaamistaan eri ottelutilanteissa, jotta niitä saataisiin standardisoitua. Ongelmaa on vaikea korjata vain asiaa suullisesti painottamalla, koska psykologia ja intuitio haraavat vastaan.

Datavallankumous jatkuu vahvana, mistä tämä toimikoon yhtenä esimerkkinä.